Death Eater Mer

Death Eater Mer, tallilla tunnetaan paremmin nimellä Dean, on komea suomalainen puoliverinen ori. Tältä löytyy charmia, jolla sa hurmattua kenet tahansa, kuin myös luonnetta ja persoonallisuutta. Dean on melkoisen riehakas jopa oriksi, ja tykkää keksiä milloin millaisia tempauksia. Rauhallisuus ei ole yksi tämän herran luonteenpiirteistä, ja tämä onkin erittäin innokkaana aina jokaisessa uudessa asiassa. Malttaa kuitenkin pysyä paikoillaan (ainakin hetken) jos sitä vaaditaan. Etenkin kun saa huomiota osakseen, jaksaa pysyä kauemminkin aloillaan. Dean on kaikesta innokkuudesta ja riehakkuudesta huolimatta hyvin ystävällinen, ja tosiaan, saa hurmattua kenet tahansa vain haluaa, joten orilta ei myöskään suosiota puutu.

Hoitaessa Dean jaksaa pysyä hetkittäin paikoillaan. Pää kyllä heiluu puolelta toiselle ja seuraa innokkaana tallin tapahtumia, oltiin sitten käytävällä kiinni, karsinassa tai ulkona. Välillä pitää kuitenkin tehdä pieni ympyrä tai liikkua sivuttain, jotta saa sitä energiaansa purettua johonkin. Antaa harjata kaikkialta ongelmitta, eikä turhia ihmettele. Pelästyy kyllä, jos yhtäkkiä harja lentää naamalle, mutta ei kuitenkaan arista mistään. Kaviot Dean antaa putsata myös ilman ongelmaa, ja onkin innoissaan nostamssa jo seuraavaa kaviota, kun ensimmäinen on saatu putsattua. Varustoinnin kanssa Dean jaksaa vekslata. Tämä nostelee päätään korkealle eikä jaksaisi antaa laittaa suitsia päähän, ja satulaa yrittää väistää parhaansa mukaan. Kun on kiinni, satulan antaa laittaa selkään nyrpeästi, ja saattaa satulavyötä kiristäessä luimistella. Suitsien kanssa kannattaa vain kärsivällisesti odottaa, nimittäin kyllä se ori jossain vaiheessa kyllästyy pelleilemään.

Taluttaessa Dean steppailee ja ottaa vähän ravia takana, mutta ei kuitenkaan yritä lähteä ohittamaan. Välillä siitä saa kyllä orille sanoa, että nätisti kuuluu kävellä. Tammat ovat tietenkin erittäin kiinnostavia ja katsomaan pitäisi päästä, kun taas oreille pitää näyttää olevansa niin hieno ja upea orhi, ettei toista maan päällä ole! Tarhassa tulee kuitenkin kohtuullisen hyvin toimeen muiden kanssa, mitä nyt on se ainoa, joka jaksaa aina leikkiä ja siksi käykin usein muiden hermoille. Lastatessa Dean tulee hyvin autoon, vaikka saattaakin aluksi esittää pelästynyttä. Seisoo automatkan ajan kuitenkin rauhassa, eikä siis matkan aikana lähde turhia riehumaan. Kengittäjän vierailu on aina yhtä kivaa. Kengittäjän kanssa vanhoja tuttuja, ja jaksaisi seistä kengitettävänä vaikka kuinka ja kauan. Ovathan uudet kengät aina hienoa katseltavaa, ne kiiltelevätkin niin kauniisti auringossa! Kuitenkin, vaikka kengittäjä onkin Deanin hyvä kaveri, ei eläinlääkäristä voi sanoa samaa. Kaikenlaiset toimenpiteet, etenkin piikit, ovat kerrassaan järkyttävän pelottavia ja varma kuolema, jos siihen vapaaehtoisesti antautuu.

Ratsastaessa Deanin yleisluonne tulee hyvin ilmi. Tämä yrittää selvästi olla mieliksi, mutta jos vain saa luvan, heittää ihan ranttaliksi ja sitten alkaakin kunnon show! Dean rakastaa vauhtia, ja pitkät laukka-askeleet ovatkin orille ominaisia. Ravi on reipasta, mutta näistä poiketen käynti taas on rauhallista ja hidasta, ja siinä oria tosiaan saa kannustaa kulkemaan nopeammin. Dean on myös melko laiska suorittamaan mitään kovinkaan monimutkaista, joten mielenkiinto ei säily yhdessä tehtävässä kovinkaan kauaa. Dean pysyy kuitenkin jopa kuumuessa melko helposti käsissä, joten ryöstämisen pelkoa ei tämän orin kanssa ole. Muutamia pukkeja ja sivuloikkia yhdistettynä reippaaseen laukkaan, mutta Dean on useimmiten vaikea saada hermostumaan, ja useimmiten orin reaktio on vain vauhdin hidastuminen ja töistä luistaminen.

Ne harvat kuumumiset tulevat tosiaan esteratsastuksen parissa. Sielläkin saa hypätä samaa estettä muutaman kerran ja vaatia aina vain enemmän, jotta ori hermostuu ja kuumuu tarpeeksi, mutta mahdollista se on. Muuten ori on erittäin mukava hypätä, ja tosiaan vain harvoin edes yrittää lähteä käsistä. Dean tarvitsee apua kyllä lähestymisissä ja hyppykohdan määrittelyissä, mutta hypyn hoitaa itse hyvin. Ratsastajan epäröinti esteelle lähestyessä ei orin mielentilaan vaikuta; ori tietää kyllä, että osaa hypätä eikä edes ratsastajan epäilyt hypyn onnistumisesta vie sitä pois. Tekniikaltaan hyvät hypyt ovat kuitenkin työn takana. Ratsastajalta Dean nimittäin vaatii jatkuvasti hyvää työskentelyä ja istuntaa, nimittäin ori ei kertakaikkiaan kykene hyppäämään kunnolla, jos ratsastaja häiritsee.

Kouluratsastus taas ei ole Deanin juttu. Ori kyllästyy nopeasti tehtävään, ja niitä pitääkin melko usein vaihdella. Orin pitkästyessä ei nimittäin kukaan halua olla tämän selässä. Deanista tulee aivan veltto ja keskittyminen on jossain aivan muualla. Askeleista tulee laahaavia ja ori kulkee erittäin etupainoisesti. Jotta painon saa sinne taakse, vaatii se jo ratsastajalta paljon. Paljon mielummin sitä kulkisi ohjiin nojaten ja laiskotellen, tai vaihtoehtoisesti laukata vauhdilla ja kaula pystyssä. Taitoja orilta kuitenkin löytyy aina vaativalle B tasolle saakka, mutta sinne tasolle jos orin saa ratsastettua, vaaditaan erittäin paljon. Dean kun ei ole niitä helppoja ratsuja, vaan kuuluu niihin vaikeisiin hevosiin, joiden kanssa tosiaan täytyy tehdä töitä, jos haluaa näyttää hyvältä.

Maastossa Dean on rauhallinen, ja vaikka vaikuttaakin säikyltä ja katselee ympärilleen valppaana, ei ori siltikään lähde juoksemaan heti ensimmäisen linnun lentäessä puusta. Kuuntelee ja katselee vain ihmeissään kaikkea uutta, mutta pakoon ori ei lähde ennen kuin muutkin juoksevat. Maastoesteet ovat Deanin mielestä erittäin mukavia, ja niiden parissa viihtyykin kauemmin kuin rataesteiden kanssa. Ei myöskään säiky yhtä helposti, vaan keskittyy täysillä rataan ja sen suoritukseen; ympäröivä maailma katoaa. Vauhtia löytyy kyllä, mutta askeleet ovat säädeltävissä, jos ratsastajan mieleen tulee liikaa vauhtia.

Kilpailuissa Dean käyttäytyy varsin mallikkaaksi, ja pyrkii edelleen olemaan vain omistajalleen mieleen. Tientekin pari orimaista tempausta on järjestettävä aina silloin tällöin, mutta tuhoa ei ole kuitenkaan liiaksi saanut aikaan (vielä..). Lämmittelyissä Dean kannattaa saada kuuntelemaan heti alusta ratsastajaa, ettei tule kiusausta katsella muiden hevosten perään ja sittemmin yrittää kiilata lähemmäs näitä. Tästä seuraa vain ongelmia, nimittäin usein tammat ovat ne, jotka oria vetävät enemmän kuin liikaa puoleensa. Kilparadalla Dean on elementissään, ja odottaa innolla päästä näyttämään yleisölle hyppytaitojaan. Usein rata loppuu liian nopeasti kesken, nimittäin orin liikkuessa ketterästi esteeltä toiselle ei edes huomaa, kuinka pian rata onkin jo ohi.